Monet tarvitsevat tällä hetkellä apua erilaisiin arjen askareisiin. Apua voi saada esimerkiksi omaisilta, naapureilta, järjestöiltä ja seurakunnilta. Auttamalla voi helpottaa merkittävästi toisten elämää, ja samalla auttaminen lisää omaa hyvinvointia. Muiden auttaminen on oiva tapa vaikuttaa vallitsevaan tilanteeseen.

Avun tarve korona-aikana

Monet yksin asuvat kärsivät yksinäisyydestä, riskiryhmään kuuluvat painiskelevat erilaisten asioiden hoitamiseen liittyvien ongelmien kanssa ja lapsiperheet yhdistävät eri tavoin etätöitä, lastenhoitoa ja etäkoulua. Tässä on mainittuna vain muutamia haastavia tilanteita, joita tämä erikoinen ja odottamaton kevät on aiheuttanut. Monista ongelmista kirjoitetaan paljon mediassa, mutta kaikki tilanteen aiheuttamat haasteet eivät välttämättä tule vielä edes esille. Poikkeustilanne aiheuttaa sekä pieniä arjen huolia että myös suuria terveyteen ja taloudelliseen pärjäämiseen liittyviä huolia.

Apua tarvitsee tällä hetkellä suuri riskiryhmiin kuuluvien joukko. Tähän joukkoon kuuluu yli miljoona suomalaista, joista noin 870 000 on yli 70-vuotiaita. Lisäksi avun saaminen on tärkeää esimerkiksi monille lapsiperheille, yksinhuoltajille ja mielenterveyden ongelmista kärsiville. Näiden mainittujen lisäksi apua tarvitsee myös moni muu.

Ihmiset haluavat auttaa

Koronakriisin aikainen poikkeustila on vaikuttanut monin eri tavoin ihmisten arkeen. Takana on monta viikkoa uudenlaista arkea, ja osa ihmisistä on jo alkanut tottua tilanteeseen. Monet näkevät tilanteessa myös paljon sellaista, mistä voidaan oppia jatkossa. Esimerkiksi toisten auttaminen on tullut uudella tavalla osaksi elämää.
Kriisi on herättänyt ihmisissä auttamisen halun, ja erilaisia auttamisrinkejä on perustettu ympäri Suomen. Vaikka omassakin arjessa on paljon järjesteltävää, monet haluavat käyttää aikaansa auttamiseen ja helpottaa näin läheistensä sekä myös ennestään tuntemattomien ihmisten elämää. Usein arkeen saadulla pienelläkin avulla on suuri merkitys hyvinvoinnille.

Useilla alueilla on käynyt niin, että auttajia on jopa enemmän kuin autettavia. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että avun tarvitsijoita ei olisi, vaan eri syistä johtuen auttajat ja avun tarvitsijat eivät aina kohtaa. Yksi mahdollinen syy on se, että monille kynnys avun pyytämiseen on liian korkea. Suomessa yksin pärjääminen on aina ollut arvostettua, ja avun pyytäminen saatetaan kokea heikkouden merkkinä. Toinen syy on se, että avun tarvitsijat eivät välttämättä löydä apua, jos netin käyttö on vierasta. Suuri osa avun tarjouksista löytyy sosiaalisesta mediasta. Usein avun tarvitsijat tarvitsevatkin läheisen toimimaan välikätenä avun etsinnässä. Avun löytäminen toisella paikkakunnalla asuvalle omaiselle voi olla myös haastavaa, sillä tieto auttavista tahoista ei aina ole helposti löydettävissä.

Auttaminen tekee hyvää sekä avun saajalle että omalle mielelle

Omaa oloa ja kriisitilanteesta johtuvaa ahdistusta voi helpottaa vaikuttamalla niihin asioihin, joihin itse on mahdollista vaikuttaa. Muiden auttaminen on jotain sellaista, jota moni voi tehdä ja jolla voi helposti vaikuttaa tilanteeseen. Välttämättä kyse ei ole suurista teoista, vaan auttamista on jo yhteyden pitäminen läheisiin soittamalla ja toisten kuuntelu.

Auttaminen vähentää omaa ahdistusta, koska auttamisen myötä voi kokea tekevänsä jotain tilanteen helpottamiseksi. Auttaminen helpottaa näin sekä muiden elämää että omaa elämää. Toisten auttaminen on merkityksellistä toimintaa, joka lisää samalla omaa hyvinvointia. Esimerkiksi ruokakaupassa käyminen muiden puolesta vie huomion pois omista huolista.

Vaikka auttaminen tekee hyvää molemmille osapuolille, on auttamisessa kuitenkin huomioitava aina ihmisten itsemääräämisoikeus. Onkin aina syytä kysyä ensin, saako esimerkiksi käydä viemässä valmista ruokaa naapurin ovelle. Avun vastaanottamisesta ja sen tarjoamisesta voi aina myös kieltäytyä. Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos auttajan ja avun tarvitsijan välille ei synny luottamuksen tunnetta. Ennen avun tarjoamista on hyvä tutustua Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön ja Eläkeliiton yhteistyössä laatimaan turvallisen naapuriavun oppaaseen. Opas antaa laajasti tietoja esimerkiksi avusta sopimisesta ja turvallisesta auttamisesta.

Pienillä teoilla kohti parempaa hyvinvointia

Huoletin tiimi käynnisti tämän viikon alussa Facebookissa ja Twitterissa juttusarjan, jonka tavoitteena on kannustaa ihmisiä auttamaan läheisiään poikkeustilanteen aikana. Julkaisemme viikoittain yhden ajankohtaisen vinkin siitä, kuinka jokainen voi auttaa läheistään. Tällä tavoin haluamme nostaa esille sellaisia pieniä tekoja, joilla on suuri merkitys läheistemme jaksamiselle ja hyvinvoinnille. Seuraa Huoletia somessa ja ota osaa haasteisiin!

Lähteet:
Jäntti, Mari – Korkala, Henna 2020: Facebookin korona-apuryhmät ongelman edessä: auttajia on, autettavia tarvitaan lisää. Yle 2.4.2020. https://yle.fi/uutiset/3-11281436

Malmberg, Katarina 2020: Osa ihmisistä ei halua enää palata samanlaiseen arkeen, jota oli ennen epidemiaa – Lukijat kertovat, miten eristys mullisti elämän arvot Helsingin Sanomat 24.4.2020. https://www.hs.fi/elama/art-2000006484813.html

Mieli ry 2020: Kuinka huolehtia mielenterveydestä koronakriisin aikaan: 16 vinkkiä. https://mieli.fi/fi/koronaepidemia-ja-mielenterveys

Näin annat naapuriapua turvallisemmin -ohje 2020: https://issuu.com/spek_ry/docs/n_in_annat_naapuriapua_turvallisemmin?fr=sODJkMTExNjU1NTk

SPR 2020: 5 tapaa auttaa. https://koronavirus.punainenristi.fi/5-tapaa-auttaa/
Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 2020: Uudet ohjeet turvallisemmasta naapuriavusta on julkaistu. 9.4.2020. https://www.spek.fi/uudet-ohjeet-turvallisemmasta-naapuriavusta-on-julkaistu/

Terveyskylä.fi 2019: Itsemääräämisoikeus ja auttaminen. https://www.terveyskyla.fi/ikatalo/l%C3%A4heiselle/miten-tuen-ik%C3%A4ihmist%C3%A4/itsem%C3%A4%C3%A4r%C3%A4%C3%A4misoikeus-ja-auttaminen

THL 2020: Huoli ja jaksaminen koronaepidemian aikana. https://thl.fi/fi/web/mielenterveys/ajankohtaista/huoli-ja-jaksaminen-koronaepidemian-aikana#Arjen_rutiinit

Tiessalo Paula 2016: ”Paras tapa tulla onnelliseksi on auttaa muita” – Hyvän tekemisellä yhteys jopa sydämen sykkeeseen. Yle 2.12.2016. https://yle.fi/uutiset/3-9324924